Otin sitten aikani kuluksi vitriinistä kuvan, kaikkine nalleineen. Kaikki otukset ei kuviin päässeet, heitä kun majailee milloin missäkin. Tuolta löytyy sylvanian familiesejä, pieniä ja isoja, sorminukkeja, korvakoruja, koristeita, itsetehtyjä (ei minun, siihen en ole vielä taipunut...) kännykkätelineitä jne... Ja lisää pitää saada! On yllätysmunista tulleita, kirpparilta ostettuja, löytyneitä, pelastettuja ja lapsilta talteen otettuja, uusia ja vanhoja.

Joo, siinä kokonaiskuva mun nallukoista, joita siis on siunaantunut toistasataa! Olis kiva saada heidät kauniisti esille, olen valmis uhraamaan toisenkin vitriinikaapin, jos vain keksin miten heidät sijoittelisin... Tarkkasilmäisimmät varmaan huomaavat, että siellä on muitakin otuksia kuin nalleja... No, jotkut vaan ovat niin kauniita ettei heitä voi vastustaa, vaikka koitankin rajata keräilyharrastukseni koskemaan vain nallukoita.

Juu, cd-levytkin saivat jo häädön, kun ajattelin että sinne voisi rakennella jotain pieniä roombox-tyyppisiä kokoelmia. Noh, tuo asetelma on hiukan hujan hajan, mutta niin on muutkin asiat tässä talossa :D

Tossa vielä lähikuva mun omin pikkusin kätösin räpeltelemistä leipäsistä. Oon kyllä niin ylpee noista lohiviipaleista, tuli niin aidon näköisiä että kihoaa vesi kielelle kun niitä katselee :p

Enkä sitten hölmönä ottanut lähikuvaa mun lempinalleista, mutta ehkäpä esittelen heidät sitten paremmalla ajalla...

Ei ilmeisesti riitä että hukkaan kodin kaaokseen tavaroita, sen lisäksi hukkasin bloginkin netin syövereihin!

No, paljonhan vuodessa ehtii tapahtua, lapset kasvaa ja ideat vaan lisääntyy. Radiikaalejakin ratkaisuja olen tehnyt, esimerkiksi luovuin kaikista nukkekodeista! Nyt lievitän ripitillausintoani tekemällä pieniä asetelmia sinne tänne pitkin kotia. Aloitin myös opiskelut viime syksynä, vuoden päästä mun pitäis olla valmis ajoneuvoasentaja. Mielenkiintoinen valinta, kun toisena vaihtoehtona olis ollut vaatetusalan perustutkinto. No, en halunnut sekoittaa työtä ja harrastuksia, niin päädyin sitten autorassariksi. Päivääkään en kadu, ala on todella kiinnostava ja monipuolinen.

Käsitöiden osalta se ideaähky vaan jatkuu... En saanut sitä tilkkutäkkiäkään valmiiksi, kun hukkasin mun hienon kaavion siitä, miten ne tilkut olis ollut kiva laittaa. Tuolla se laatikossa odottaa mua vieläkin, ja jos sen joskus saan valmiiksi niin myyn pois, en halua moista ikuisuusprojekstia kotiini muistuttamaan omasta hutiloinnistani. Kranssikin on samassa vaiheessa, voi että kun ihan hävettää!

Puolustuksena voisin sanoa, että viime jouluna sukitin puoli sukua, siihen hommaan tuhraantui jokunen jos toinenkin ilta. Ja olenpas myös neulonut nukeille sukkia ja tumppuja ja hattuja, jos niitä vaikka myymään joutais, niin saisi pari euroa lisää. Ja nukenvaatteitakin olen kaavoitellut, ja kankaitakin leikellyt, mutta ompelupuoli vähän tökkiii. Mun saumuri nimittäin muuttui puoliautomaatiksi, kun kaasupoljin hajosi. Lievää jännitysmomenttia siis aina kun alkaa ompelemaan, että meneekö sormetkin mukaan, kun se ei aina pysähdy kun niin toivoo...

Mutta, jospa nyt saisi tämän blogin taas henkiin!

En kamalasti ole ehtinyt uutta saada aikaan, kun tuo tilkkutäkki työllistää. Tilkkuja on valmiina, ja nyt pitäisi vaan jaksaa ne yhdistää, tuloksia näette kunhan saan homman kasaan.

Pari hattua olen tehnyt "välipalaksi". Jossain blogissa näin ohjeen kissapipoon, eli virkatusta suorakaiteesta väkerrettyyn hattuun, ja sitä mallia olen nyt muutaman tehnyt itselle ja lapsille :)

Sisustaja minussa taas kevään kunniaksi heräsi, ja nyt sahaan palaa pois pöydästä, kun se ei muuten mahdu..... Voi kun ois kunnon työkalut, käsisahalla tuo on aika rankkaaa...

Nyt ne ideat on loppu! Keijukaisaiheinen kranssi pitäis saada aikaan mutta ei vaan tule ideaa mistään.

Tuon verran olen saanut tehtyä, mutta sitten toppas täysin, enkä vaan keksi mitään, millä tuota jatkais.

Tilkkutäkkiä virkkailen tyttären synttärilahjaksi, siihen oon nyt saanut 59 tilkkua valmiiksi. 150 tarvitaan... Ja sitten pitäis vielä kehittää joku kiva keino yhdistää ne peitoksi, ehkä joku reunus... Mutta ei mennä asioiden edelle... Jos joku tietäis mistä saisi ostettua mintunvihreetä virkkauslankaa, ohkaista, niin vois vinkata mullekin! Ite en oo onnistunu etsinnöistä huolimatta löytämään, ja harmittaa. Muuten tuossa on väreinä valkoinen ja vaaleanpunaisen lukuisat eri sävyt, mutta ostin novitan kotiväkeä, sellaista jossa on vaaleanpunaista, valkoista ja mintunvihreää, niin haluaisin muutakin minttua siihen. Vaikka ei se välttämätöntä ole.

Kuva on hiukan sumuinen... Mutta tällainen kaunokainen sitten valmistui :) Kaikki vaatteet on virkattu oman mallin mukaan, ja kaikki on riisuttavissa. Koristeltu kohoväreillä ja helmillä.

Alushame on aika niukka... Mutta se pitää hyvin noi harottavat jalat kasassa :)

Hiukset taivuttelin sykeröille rautalangan avulla, ja sitten kuumaliimasin helmiä koristeeksi.

Siivet tuottivat päänvaivaa. Tein aluksi rautalanka kehikon, johon tein siivet kalvoväreillä. Jotenkin ne kuitenkin näyttivät mun mielestä liian tunkkaisilta keijun olemukseen, ja niinpä liimasin kasan höyheniä ilmettä keventämään. Keskelle liimasin helmiä, ettei rautalanka pahasti vilkkuisi. Itse olen tyytyväinen lopputulokseen, ja keijukin on jo matkannut uuteen kotiin :)